Kosti Koskinen, Vanhaa Raumaa, 1964

Taiteilija Kosti Koskisen retrospektiivisessä näyttelyssä Rauman taidemuseossa esitellään unohdettu kauhukirjailija 1930-luvulta ja julkaistaan toinen painos klassikkoteoksesta Ihmeellinen kuherruskuukausi

Kuvataiteilija Kosti Koskinen (1905–1983) oli ensimmäinen raumalainen modernisti. Hän opiskeli 1920-luvulla sekä kuvataiteita että musiikkia, ja kirjoitti tavoitteellisesti myös kaunokirjallisuutta. Hän julkaisi vain yhden teoksen elämänsä aikana, kauhunovellikokoelman Ihmeellinen kuherruskuukausi (WSOY, 1930). Kokoelman viisi pitkää novellia tarjoilevat näkyjä, jotka ovat poikkeuksellisia suomalaisessa kirjallisuudessa: saatananpalvontaa, fetisismiä, eläimeksi pukeutumista, huumausaineita, kaksoisolentoja. Surrealistiset novellit paljastavat Koskisen yhdeksi suomalaisen kauhun omaperäisimmistä tekijöistä.

Rauman taidemuseossa avautuva näyttely Kadunmiehen päiväkirja perustuu Kosti Koskisen taiteelliseen tuotantoon, kuvataiteeseen ja kirjoituksiin sekä henkilökohtaiseen arkistoon. Näyttelyn keskiössä ovat 13 laatikkoa kirjallista arkistomateriaalia, jotka kulkivat Kosti Koskisen mukana läpi hänen elämänsä päätyen lopulta Rauman kaupungin kunnalliskotiin. Taidemuseoon tallennettu arkisto sisältää julkaisemattomia käsikirjoituksia, luonnoksia, ja paljastaa ihmisen teosten takana – ajattelua, puurtamista, yksinäisyyttä, kamppailua, iloja ja murheita.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat Heta Kaisto ja Henna Paunu, jotka nostavat esiin Kosti Koskisen tuotannon rinnalle hänen arkisen elämänsä, ja pohtivat taiteilijan työskentelyedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia sodanjälkeisessä Suomessa. Koskisen viimeisen romaanin aiheena oli 1970-luvun ns. miesten asuntola, jossa hän itsekin vietti muutaman vuoden. Asuntolassa hän kirjoitti myös päiväkirjaa, jonka nimesi Kadunmiehen päiväkirjaksi. Näyttelyn nimi on lainaus tämän teoksen nimestä.

”Kosti Koskisen elämässä oli paljon iloja, suuria unelmia, mutta myös murhetta, jossa on yleistettäviä inhimillisiä piirteitä. Hänen taiteilijan työskentelyään varjosti krooninen köyhyys, kunnollinen apurahajärjestelmä taiteilijoille alkoi kehittyä vasta 1970-luvulla, mikä oli liian myöhään Koskiselle, jonka taiteen huippukausi oli 1940–50-luvuilla. Aihe tuntuu poikkeuksellisen ajankohtaiselta korona-ajan kurittamassa Suomessa, on tärkeää puhua taiteen tekemisen edellytyksistä – rahasta – taiteen hyötyarvojen rinnalla”, pohtii Rauman taidemuseon intendentti Heta Kaisto.

Näyttelyyn on kutsuttu nuoria taiteilijoita käymään vuoropuhelua Koskisen tuotannon kanssa. Kuvataiteilija Ilona Niemen kollaasiteokset ja Aleksi Systän omakuvat rakentavat sillan nykytaiteeseen ja nyky-Suomeen. Jenni Yppärilä on luonut oman versionsa Kosti Koskisen tunnetuimmasta aiheesta Vanhan Rauman alueella sijaitsevasta Pohjankadusta. Raumalaislähtöinen runoilija Taavi Heikkilä esittää itse runoteoksen Koskisen muistiinpanojen ja käsikirjoitusten innoittamana. Myös raumalainen yhteisö on kutsuttu mukaan näyttelyyn. Arkistoista löytynyttä Kadunmiehen päiväkirjaa tulkitsevat näyttelyssä raumalaiset taiteilijat, taidevaikuttajat ja -toimijat.

”Kosti Koskinen oli monella tavalla edelläkävijä. 1970-luvun alun päiväkirjassaan hän pohtii paljon eläinten oikeuksia ja ihmisen julmuutta. Hän oli kiinnostunut buddhalaisesta filosofiasta, tiedosti ympäristön saastumiseen liittyviä ajankohtaisia ongelmia, pohti jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa sekä puolusti pasifismia ja hippiliikettä. On hauska ajatella, millaista olisi ollut keskustella näistä aiheista hänen kanssaan, vaikkapa Otavassa, legendaarisessa raumalaisessa ravintolassa, jossa Koskinen usein istuskeli ja tarkkaili naapuripöytien ihmisiä”, naurahtaa taidehistorioitsija ja kuraattori Henna Paunu.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Ihmeellinen kuherruskuukausi -kertomuskokoelman toinen painos. Uudelleenjulkaisusta vastaa Kustantamo Helmivyö, joka nostaa esiin suomalaisen kirjallisuuden unohdettuja klassikoita. Kirjan esipuheen on kirjoittanut tietokirjailija ja kustantaja Juri Nummelin.

“Kosti Koskisen ainoa kirja Ihmeellinen kuherruskuukausi on todella poikkeuksellinen suomalaiseksi teokseksi, jossa on edelleen täysin moderneja kauhunovelleja. Kirja oli unohtunut eivätkä alan harrastajatkaan sitä tunteneet, mutta sen löytyminen noin kymmenen vuotta sitten oli suoraan sanoen kuin näky. On ollut hienoa saada julkaista näin poikkeuksellinen kirja uudestaan”, sanoo Nummelin.

Näyttely on avoinna yleisölle varausperiaatteella hiihtolomaviikolla 23.-28.2. Tarkemmat varausohjeet taidemuseon nettisivuilta. Näyttelyn muut aukioloajat päätetään myöhemmin koronatilanteen mukaan. Näyttely päättyy 16.5.2021.

Näyttely on Rauman taidemuseon 50-vuotisjuhlanäyttely ja Rauman Taideyhdistyksen Ars Rauma -näyttely. Näyttelyä ovat tukeneet Rauman Taideyhdistys ja Paasikiven säätiö.

Rauman taidemuseo

Kuninkaankatu 37

26100 RAUMA

http://www.raumantaidemuseo.fi/