Home » Turun Linna » Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit -näyttely Turun linnassa 25.4. alkaen

Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit -näyttely Turun linnassa 25.4. alkaen

Presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit: 1. 2.luokan Vapaudenmitali 1941 2. Sodan 1939-1940 (Talvisodan) muistomitali 3.Sodan 1941-1945 (Jatkosodan) muistomitali 4. 1.Divisioonan muistoristi

Turun linnassa avataan näyttely Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit. Esillä on Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamiaan kunniamerkkejä. Korkeimmat kunniamerkit ovat 26 maasta kuten kaikki Pohjoismaat, Englanti, Ranska, Saksa, Alankomaat, Italia ja San Marino. Myös entiset valtiot kuten Neuvostoliitto, Itä-Saksa ja Jugoslavia ovat edustettuina kunniamerkeillään.

Ohjesääntöjen mukaan useimmat kunniamerkit kuuluu palauttaa asianomaiseen maahan haltijan kuoleman jälkeen. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat halunneet esitellä kaikki presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit ennen niiden palauttamista. Turun museokeskukselle tarjottiin mahdollisuus esitellä kunniamerkit ensin, koska Mauno Koivisto oli kotoisin Turusta. Näyttely siirtyy Turun jälkeen Kansallisarkistoon Helsinkiin, jossa se on osa Kunniamerkkien kertomaa – Suomen ritarikuntalaitos 100 vuotta -näyttelyä 2018–2019.

Filosofian tohtori Mauno Koivisto (1923–2017) oli Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Hänen kaksi virkakauttaan sijoittui aikaan, jolloin rautaesirippu kaatui ja valtiolliset muutokset tapahtuivat Euroopassa (Neuvostoliitto, Itä-Saksa, Unkari, Jugoslavia ja Puola). Presidentti Koivisto sai jo ollessaan ministerinä vastaanottaa kunniamerkkejä maista, jotka sittemmin saivat uuden, useimmiten palautetun valtionmuodon (Unkari ja Puola). Tasavallan presidenttinä hän vastaanotti näiden maiden uudet kunniamerkit valtiovierailujen yhteydessä. Kunniamerkkien vaihtaminen kahden valtion välillä on perinne, joka on lähtöisin 1400-luvulta.

Sotaveteraanina presidentti Mauno Koivisto on myös ainoa presidentti, joka on ollut mukana sodassa rivimiehenä. Jatkosodassa saadut kunniamerkkinsä hän kantoi usein virallisissa tilaisuuksia kun kunniamerkkejä kannetaan ja ennen kaikkea tilaisuuksissa, jossa hänen joukko-osastonsa veteraanit kokoontuivat.

Tämän päivän perinne vaihtaa kunniamerkkejä valtiovierailun yhteydessä on lähtöisin 1800-luvun alusta. Tasavallan presidentti antaa tänään ulkomaille suuntautuvan valtiovierailun yhteydessä hallitsijalle tai presidentille Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen. Ministereille, valtion virkamiehille ja valtiovierailuun osallistuville muille henkilöille annetaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan muita luokkia. Isäntämaa antaa vastaavasti maansa korkeimman kunniamerkin presidentille ja hänen saattueeseensa kuuluville henkilöille. Vastaava käytäntö tapahtuu Suomeen tulevan valtiovierailun yhteydessä. Käytäntö on näkyvä kiitos vierailusta, mutta ennen kaikkea osoitus ystävällisestä suhteesta kahden valtion välillä.

Presidenttikaudellaan Mauno ja Tellervo Koivisto tekivät neljätoista valtiovierailua ja ottivat vastaan kymmenen valtion päämiestä valtiovierailulle Suomeen, jonka yhteydessä kunniamerkkejä vaihdettiin. Tämän ohella oli tietysti lukuisia valtiovierailuja ja muita työvierailuja, joiden yhteydessä ei vaihdettu kunniamerkkejä.